Butlerin blogi

Faktasta vai fiktiosta, historiasta vai tulevaisuudesta, arvoista vai missiosta, strategiasta vai käytännön työstä? Hyvä bränditarina on tehty kaikista näistä, ja vielä paljon muusta!

Bränditarinan tärkein tehtävä on viestiä yleisölle tiivistettynä brändin olemus sekä brändin uniikit piirteet kilpailijoihin nähden. Tarina tulee siis rakentaa alusta pitäen tätä tehtävää silmällä pitäen, ja sellaisista aineksista, että tarina täyttää tehtävänsä. Bränditarinaa onkin, eikä välttämättä turhaan, tituleerattu kirjallisuudessa jopa yrityksen tärkeimmäksi salaiseksi aseeksi. Hyvä bränditarina siis kertoo rehellisesti sen, miten organisaatio toimii, ja miksi se toimii valitsemallaan tavalla. Tarinan ei tarvitse olla väkisin kiillotettu kiiltokuva, vaan elämään kuuluvat säröt ja rosot saavat kulkea mukana myös onnistuneessa bränditarinassa. Tärkein materiaali bränditarinan laatimiseen löytyykin aina yrityksen sisältä – tarina vain täytyy osata kaivaa sieltä esiin. Tämän jälkeen tarina odottaa vain kertojaansa.

Ihmiset ovat viehättyneet tarinoista kautta historian. Tarinat toimivat muistin apuvälineenä ja kokemusten ilmaisemisen keinona. Tarinat vetoavat tunteisiin, ja tunteet ovat kuluttajakäyttäytymisen tutkimuksessa yksi merkittävimmistä ostoprosessiin vaikuttavista tekijöistä. Tunteet tarjoavat mahdollisuuden brändin differointiin, sillä emotionaalisuus on vaikeasti kopioitavissa oleva ulottuvuus. Myös yritysten sisällä tarinat elävät voimakkaina vahvistaen organisaation jäsenten välille syntyvää yhteenkuuluvuutta, sidettä ja luottamusta. Bränditarina voidaankin nähdä eräänlaisena sosiaalisena liimana yrityksen ja työntekijöiden, tai yrityksen ja asiakkaiden välillä. Tarinat myös yksilöivät ja tekevät tunnistettaviksi niin yritys- kuin tuotebrändejäkin. Bränditarinalla voidaan siis sanoa olevan suuri merkitys yrityksen toiminnalle sekä sisäisesti että ulkoisesti.

Kuluttajamarkkinoinnissa on jo alettu huomata bränditarinoiden tehokkuus ja voima, mutta B2B-sektorilla bränditarinoiden merkityksellisyyteen ollaan yleisesti vasta heräämässä. Jokaisella brändillä, toimittiinpa sitten B2B- tai B2C-markkinoilla, on kuitenkin oma, ainutlaatuinen tarina kerrottavanaan – tarina vain odottaa löytäjäänsä ja kertojaansa. Me Smartbutlerissa olemme saaneet olla mukana useiden asiakasyritystemme bränditarinaprosesseissa; olemme kaivaneet esiin tarinoita syvältä yritysten sisältä, ja nähneet myös syntyneen bränditarinan voiman. Voimmeko auttaa myös sinun yritystäsi löytämään kestävän tarinan? 

Mistä on hyvä bränditarina tehty?

Saimme joukkoomme vuoden alussa uuden butlerin Pirkanmaalta, KTM Maarit Kokkosen. Maaritin myötä olemme nyt lähempänä myös Tampereen seudun yrityksiä. Yksi perusarvoistamme on olla aidosti mukana asiakkaamme toiminnassa, ja olemmekin nyt entistä paremmin tavoitettavissa niin uusille kuin vanhoillekin asiakkaille Pirkanmaan alueella. Jos siis tarvitset apua markkinoinnin kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja toteutuksen koordinointiin, ota yhteyttä. Kannattaa muistaa myös kansainvälistymispalvelumme: Olemme yksi kolmesta Ely-keskuksen valitsemasta sopimuskumppanista kansainvälistymiskoulutuksiin, joten järjestämiimme, asiakaskohtaisesti räätälöityihin kansainvälistymisvalmennuksiin on mahdollista saada Ely-tukea. 

Laajensimme toimintaamme Pirkanmaalle

Meillä on ilo saada jatkaa Ely-keskuksen sopimustoimittajana kansainvälistymiskoulutuksissa. Koko maan kattavan koulutushankinnan tarkoituksena on tukea pk-yrityksiä kansainvälistymisessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos yrityksesi tarvitsee apua uusien markkinoiden kartoituksessa ja kansainvälisen myynnin aloittamisessa, on tarjoamiimme kansainvälistymispalveluihimme mahdollista saada Ely-tukea.

Asiakaslähtöisten ja räätälöityjen koulutusohjelmiemme tavoitteena on:

lisätä pk-yritysten suunnitelmallisuutta kansainvälistymiseen ja viennin kasvattamiseen

kehittää avainhenkilöiden myynti- ja kansainvälistymisvalmiuksia

madaltaa kansainvälisen liiketoiminnan käynnistämiskynnystä sekä auttaa tunnistamaan siihen liittyviä riskejä.

Ely-keskuksen tukemia koulutusohjelmia voidaan järjestää kansainvälistyvää liiketoimintaa käynnistäville ja sitä harkitseville yrityksille tai pk-yrityksille, jotka hakevat kasvua uusilta markkinoilta. Kansainvälistyminen avaa uusia mahdollisuuksia yritysten kehittämiselle, kasvulle ja uusille työpaikoille.

Kick-start kansainvälistymiseen ELY-tuetuilla koulutusohjelmillamme

Innovaatiosatelin avulla voit hankkia yrityksellesi osaamista kansainvälistymiseen & markkinointiin.

Innovaatioseteli on TEKES:n tarjoama 5000 euron arvoinen seteli, joka on tarkoitettu innovaatiotoimintaan liittyvien asiantuntijapalveluiden hankintaan. Se on tarkoitettu vakiintunutta liiketoimintaa harjoittaville pk-yrityksille, jotka haluavat käynnistää innovaatiotoimintaa. Innovaatiotoiminta tarkoittaa toimenpiteitä, joilla yritys kehittää tuotteitaan, palvelujaan tai prosessejaan, tai hankkii palveluna innovaatiotoiminnassa tarvittavaa uutta tietoa ja osaamista.

Innovaatiosetelillä apua yritystoimintaasi

Palvelu yrityksille, jotka jo harjoittavat aktiivista ulkomaankauppa, mutta haluavat kehittää globaalin toiminnan valmiuttaan.

Globaalin strategian kirkastus ja jalkautus.

Globaalin toiminnan edellytysten arviointi.

Monikulttuurisen yhteisön arvojen määrittäminen.

Asiakaslupaukseen perustuvan argumentoinnin hallinta.

Asiakaspalautteen kerääminen palvelutason kehittämiseksi.

Brändin yhtenäisyys ja markkinoinnin tehostaminen.

Tuotteistaminen ja adaptointi paikallisiin vaatimuksiin.

Kansainvälisten toimitusprojektien hallinta.

Markkinaseuranta, datan hyödyntäminen ja tiedon jakaminen.

Organisaation kuuleminen ja palautteen antaminen.

Tavoiteasetanta ja tulostavoitteiden seuranta.

Kansainvälinen johtaminen ja organisointi.

Globaali erinomaisuus

Palvelu yrityksille, jotka joko suunnittelevat kansainvälistymistä, tai joiden vientitoiminta on vielä suhteellisen pientä.

Yrityksen kansainvälisen kasvuvalmiuden varmistaminen.

Markkinakartoitukset ja kohdemaiden valinta.

Kohdemaiden menestystekijöiden, mahdollisuuksien ja riskien analysointi.

Kilpailukyvyn määrittely, strateginen asemointi ja brändin adaptointi.

Tuotteistaminen ja maakohtaisen kelpoisuuden varmistaminen.

Toimintasuunnitelmat, ansaintalogiikan täsmentäminen ja tavoiteasetanta.

Asiakaskartoitukset ja yhteistyökumppaneiden identifiointi.

Fyysisen läsnäolon ja jakelumallin valinta.

Potentiaalisten asiakkaiden tapaaminen ja sopimusneuvottelut.

Muu toimenpano (markkinointi, resursointi, rahoitus, toimitusprosessit).

Kansainvälisten toimintojen johtamismallit.

Kansainvälistyvä yritys

Keskijohto on silta ylimmän johdon ja alemman johdon tai suorittavan portaan välillä. Keskijohdon päätehtävät ovat strategian tehokas implementointi, tehokkaan työympäristön kehittäminen, työn ohjaus yhtiön vaatimusten mukaan, henkilökunnan johtaminen ja motivointi sekä raportointi ylimmälle johdolle. Keskijohto on yleensä vastuussa osastosta, yksiköstä, projektista tai toiminnasta. Keskijohdossa oleminen ei aina ole ruusuista.

Milan Kunderaa lainaten, voiko jopa väittää, että keskijohtaminen on kevyttä ja sietämätöntä? Olemisen sietämätön keveys on neljän muuttuneessa yhteiskunnassa sijaansa etsivän ihmisen tarina. Lausahdus tarkoittaa sitä, ettei kerran tehty asia oikeastaan merkitse mitään, eikä ihmisen teoilla lopulta ole suurta merkitystä. Samalla kun elämä siis on merkityksettömyydessään ”kevyttä” ihminen ei kestä ajatusta oman elämänsä turhanpäiväisyydestä, mikä tekee elämästä ”sietämätöntä”.

Keskijohtaminen on kevyttä ja sietämätöntä! Faktaa vai fiktiota? Asiaa valaisee 10 väittämää keskijohdosta ja sen toiminnasta.

 Tämä on faktaa. Keskijohtaja on hampurilaisen pihvi. Hän on tärkeä osa kokonaisuutta, mutta jatkuvassa puristuksessa kahdesta suunnasta. Alempi sämpyläpuolisko kuvaa organisaatiota, eli johtajan alaisia, jotka asettavat omat paineensa johtajalle. Ylempi sämpyläpuolisko taas kuvaa ylintä johtoa, joka omalta osaltaan vaatii keskijohdolta jatkuvia onnistumisia. Kun hampurilaista puristaa vähän reilummin, siitä pursuaa ketsuppia. Jos keskijohtajan homma ei välttämättä ole veristä, niin pihvinä oleminen voi kuitenkin olla rankkaa.

Keskijohto on yhtiön onnellisin porukka!

 Tämä on fiktiota. Amerikkalainen tutkimus osoittaa, että vähiten onnellisuutta yhtiössä löytyy keskijohdosta. Syyt siihen ovat käännetyssä tärkeysjärjestyksessä: (9) Heidän erottuvuuttaan ei arvosteta, (8) He näkevät organisaationsa tehottomana, (7) He ovat ylityöllistettyjä, (6) He eivät koe, että heidän mielipiteitään otetaan huomioon, (5) He eivät koe saavansa tunnustusta, (4) He kokevat saavansa epäoikeudenmukaista kohtelua, (3) Heidän työstään puuttuu tarkoitus, (2) He eivät näe uramahdollisuuksia, ja (1) Heidän mielestään yhtiössä on heikko johto.

 Tämä on fiktiota. Lausuma perustuu siihen, että (a) johtamisteoriat ovat yleensä tehty ylimmälle johdolle, (b) keskijohto tekee taktiset ja operatiiviset päätökset, joita ilman strategisilla päätöksillä ei ole merkitystä, (c) keskijohto pyörittää yhtiön arkea, ja (d) keskijohtoa voi kouluttaa, vaikkakin tutkimusten mukaan alle 30% yrityksistä tarjoaa keskijohdolleen relevanttia koulutusta. Ja vielä lainaus Steve Jobsilta, joka keskijohdolleen sanoi: ”On ok jos vahtimestari keksii selityksen, kun eteen tulee suljettu ovi. Mutta ei ole sallittua, että te keksitte selityksiä.”

 Tämä on fiktiota. Huono johtaminen ei lähde keskijohdosta. Enemminkin on kyse ketjureaktiosta; kun ylin johto kohtelee keskijohtoa huonosti, keskijohto vuorostaan kohtelee alempia portaita huonosti. Ja myös noidankehästä; huono johtaja ei ole kiinnostunut keskijohtajastaan ja ihmettelee, miksi organisaatio ei saa mitään aikaiseksi, ja miksi ihmiset lähtevät.

Keskijohdon tehtävä on saada pomonsa näyttämään hyvältä!

 Tämä on faktaa. Ylin johto on keskijohdon paras liittolainen tai pahin vastustaja. Keskijohto kärsii usein lojaalisuuden tuskasta jos se ei opi johtamaan pomoaan. Pomoa voi johtaa, (a) ymmärtämällä pomon tavoitteet ja paineet, (b) hyväksymällä, että pomo on ihminen, (c) varmistamalla, että molemmilla on yhteiset odotukset, (d) käyttämällä pomon aikaa ja resursseja tehokkaasti, (e) kommunikoimalla selkeästi ja pitämällä pomoa ajan tasalla, (f) kokemalla pomo resurssina eikä esteenä, (g) olla lupaamatta liikaa ja pitäämällä lupauksia, (h) välttämällä yllätyksiä, (i) ottamalla työnsä vakavasti ja valmistautumalla kunnolla, (j) neuvomalla pomoa, mutta myös noudattamalla pomon ohjeita, (k) tarjoamalla ratkaisuja, ei valituksia, ja (l) auttamalla pomoa menestymään.

 Tämä on fiktiota. Väittämä perustuu Lean & Flat -ajatteluun, jonka mukaan keskijohto on turha rasva päättäjien ja tekijöiden välillä, keskijohto lisää byrokratiaa, matalat organisaatiot ovat parhaita, ja johtaminen on johtamisen vähentämistä. Voi myös väittää, että teknologia on uusi yleisjohtaja. Keskijohdossa istuvat Big Data, Google, Wikipedia ja Algoritm. Tai, että Sukupolvi Z ei halua johtamista vaan fanittamista, muotisanana Respect. Keskijohdon perikato tai muuttuminen on kuitenkin oma valinta. Mikäli asiajohtaminen taipuu ihmisten johtamiselle, päällikkyys merkitsee vähemmän kuin asiantuntijuus ja Command & Control -näppäimet muuttuvat Influence, Inspire & Incluse -näppäimiksi, niin keskijohto elää vielä pitkään.

Keskijohdossa on paras mahdollisuus saada burnout!

 Tämä on faktaa. Loppuunpalaamisen partaalla olevat ja keskijohtajat korreloivat tutkimusten mukaan enemmän kuin muut työntekijät. On väsymystä, kärsitään työmotivaation puutteesta, on turhautumista, keskitytään vaivalla, koetaan työtehon heikentymistä, kiistellään helposti muiden kanssa, ei huolehdita itsestä, pohditaan työasioita vapaa-ajalla, ollaan tyytymättömiä ja sairastellaan.

Keskijohtaja on strategian portinvartija!

 Tämä on faktaa. Klassinen virhe on, että ylin johto tekee strategiaa ilman keskijohtoa, eikä ymmärrä, miksi asiat eivät toteudu. Strategiat eivät toteudu ilman keskijohtoa, koska keskijohto on muutoksen pahin este ja tiedonkulun tulppa (väärin), tai sitten keskijohto on strategian sisäänostaja ja muutoksen portinvartija (oikein). Muutos lähtee keskijohdosta ja keskijohto saa joukot liikkeelle. Keskijohto pitää siis saada osalliseksi strategia- ja muutostyöhön alusta alkaen. Ilman keskijohdon sitoutumista strategiat epäonnistuvat. Muutokset onnistuvat tutkitusti paremmin, jos (a) keskijohto on ymmärtänyt ja omaksunut projektin tavoitteet, (b) keskijohto on osallistunut suunnitteluun alusta asti, (c) keskijohto on saanut valtaa toteuttaa, (d) keskijohto toimii keskenään saumattomasti ja (e) keskijohto on saanut alaisensa innostumaan.

 Tämä on faktaa. Se on faktaa, koska keskijohto elää reaalimaailmassa. Organisaation pahoinvointi purkautuu yleensä keskijohtoon. Keskijohto havaitsee ensimmäisenä oman organisaationsa ongelmat ja heikot signaalit, ja keskijohto ymmärtää organisaationsa kompleksisuuden. Ja lopuksi vielä pieni yksityiskohta: Keskijohto hallitsee ja ymmärtää yhtiön asiakkaita.

 Tämä on faktaa. Keskijohdon viimeinen keino päästä päättämään löytyy vanhan nimettömän ajattelijan tarinasta (lainaten ja muokaten). ”Kun ihmisruumis oli luotu, syntyi kova kilpailu siitä, kuka saisi olla pomo. Jostain syystä kaikki ruumiinosat olisivat halunneet juuri tämän tehtävän. Alkoi kiivas neuvottelu asiasta. ”Minä olen älykäs ja ajattelen kaikkien puolesta. Siksi minun pitää olla pomo”, ilmoittivat aivot. ”Mehän ihmistä kuitenkin kuljetamme!” vastustivat jalat. ”Mutta vain me pystymme näkemään kaiken!”, huusivat silmät suuttuneina. Sama valitus tuli kaikilta muiltakin ruumiinosilta. Kun väittely oli kuumimmillaan, perse ilmoitti lopulta kylmän rauhallisesti olevansa itseoikeutettu pomo. Kaikki nauroivat sille ja nimittivät sitä idiootiksi. Kyllä kai – perse pomoksi! Loukkaantuneena perse sulkeutui itseensä, alkoi murjottaa ja kieltäytyi tekemästä enää mitään. Eikä aikaakaan, kun aivot menivät tukkoon, jalkoja alkoi särkeä, silmät sumenivat ja muutkin ruumiinosat saivat epämääräisiä oireita. Jopa sydän alkoi pikku hiljaa kärsiä vakavista kouristuksista. Lopulta kaikki ruumiinosat aivoja myöten anelivat nöyrinä perseeltä, josko tämä vielä suostuisi heidän pomokseen. Ja niin ruumiinosat pääsivät helpottuneina palaamaan päivittäisiin rutiineihinsa samalla, kun perse vain leikki pomoa ja alkoi tuottaa valtaisan määrän paskaa. Mitä siis edellytetään hyvältä keskijohdolta, mikä on keskijohdon syvin olemus? Ei enempää, ei vähempää, pitää vain olla täysi perse.”

Lopuksi. Tämän tarinan juoni oli se, että 

keskijohtaminen on tärkeää ja siedettävää.

 Keskijohdon aliarvioiminen on suuri virhe, ja keskijohto on yrityksen tärkeimpiä voimavaroja.

Keskijohdon sietämätön keveys

Strategia on perinteisesti liitetty sodankäyntiin ja sen takia strategiatyössä usein lainataan suuria sotapäälliköitä. Yhtä lailla strategiaa voisi verrata elokuvaan ja lainauksia ottaa teatterin asiantuntijoilta. Sekä elokuvassa/näytelmässä (pois lukien aikuisviihde) että strategiassa a ja o on 

 joka ohjaa tarinan kulkua. Juoneen perustuen rakennetaan kausaalinen (syy ja seuraus) toiminta- tai tapahtumasarja, jonka avulla tarinan kertominen vahvistuu ja helpottuu.

Todellisuus on hahmoton kaaos ilman juonta. Jo filosofi Aristoteles kuvasi, miten hyvä juoni ja tarina tulisi rakentaa. Juonellisen hahmotuksen kautta sattumiin tulee järjestys: tarina, jossa on alku, keskikohta ja loppu. Juoneen perustuvan tarinan pitäisi olla jatkuva, yhtenäinen ja sen tulisi sisältää muutos. Dramaturgi Gustav Freytag oli samoilla linjoilla, kun hän osaltaan näki, että tarina jakautuu viiteen osaan: esittely, nouseva toiminta, kliimaksi tai käännekohta, laskeva toiminta ja loppuratkaisu. Näitä oppeja Hollywood käyttää vieläkin.

Alku on lähtökohta, ei aina ehkä kovin ruusuinen, jota strategialla lähdetään muuttamaan tai parantamaan. Alussa hyödynnetään strategisia analyyseja, joilla rakennetaan faktapohjainen runko sille, minne ollaan menossa ja miten. Keskikohta on jalkauttamista; strategisten toimenpiteiden läpiviemistä ja organisaation ja sidosryhmien saamista mukaan matkalle. Lopuksi edessä on vision toteuttaminen, eli määränpään saavuttaminen. Juoni sitoo alun, keskikohdan ja lopun merkitykselliseksi kokonaisuudeksi.

Esittely voi esimerkiksi kuvata toimintaympäristön muutoksia ja niiden tuomia haasteita yhtiölle. Yhtiön on muututtava. Nouseva toiminta kertoo, miten strategialla otetaan tilanne haltuun, ja miten prosessia viedään eteenpäin. Kliimaksina toimii visio ja sen pukeminen sloganiksi ja visuaaliseksi referenssiksi. Käännekohta perustuu siihen, että ratkaistaan haaste tai komplikaatio, ymmärretään tarina ja saadaan aikaiseksi muutos, joka innostaa. Laskeva toiminta sisältää strategian implementoinnin kaikkine tavoitteineen, seurantoineen ja viestintöineen. Loppuratkaisu on se näkyvä muutos, minkä tarina saa aikaiseksi, eli juonen suunniteltu toteutuminen markkinoilla.

Toisin sanoen, strategisti luo käsikirjoituksen, jonka juoni perustuu kysyntään, eli siihen mikä myy, ja siihen mikä erottaa näytelmän massasta. Käsikirjoituksessa huomioidaan, että juoni, tarinan rakenne ja tarinan kerronta ovat erottamattomia; niiden kuuluu peilata toisiaan. Parhaiten juoni toimii, kun se on visuaalisesti ja verbaalisesti yksinkertaistettu. Johtaja ohjaa käsikirjoituksen mukaan, hoitaa roolijaon oikeilla tekijöillä (casting), sijoittaa tapahtumat ja toiminnat aikaan ja paikkaan (setting) ja vastaa siitä, että tarina kerrotaan mukaansatempaavasti ja ymmärrettävästi (storytelling). Jokainen tarina olisi yleensä toisenlainen, jos sen juoni, tekijät ja tapahtumat siirrettäisiin toiseen organisaatioon tai aikaan. Ensi-illassa (kick-off) näytelmä sitten esitellään henkilöstölle ja sidosryhmille. Strategistit ja elokuvatekijät tietävät onnistuneensa, jos esitys saa suosionosoituksent seisoviltaan. Siitä on helpompi jatkaa kohti kassamenestystä (block buster).

Sen sijaan, että strategisti sotalasit päässä miettii, miten asemia puolustetaan, ja miten kilpailijat murskataan, hän voisi istahtaa ohjaajan jakkaralle ja miettiä, minkälainen tarina ja tarinan kerronta myy. Mihin yleisö (asiakkaat ja henkilöstö) samaistuu. Hyvä sotaelokuvakin kaipaa juonen.

Tämä kertomus kuvaa myös sitä, kuinka me Smartbutlersissa toimimme, ja miksi me panostamme asiakkaidemme tarinan juoneen (storyline). Ota yhtyettä, niin räätälöidään mielenkiintoinen näytelmä myös teidän yleisöllenne.

Juonellinen strategia vai hahmoton kaaos?

Smartbutlers Oy on valittu Ely-keskuksen sopimustoimittajaksi. Ely-keskus on kilpailuttanut hankintasopimusratkaisun kansainvälistymiskoulutuksista. Koko maan kattavan koulutushankinnan tarkoituksena on tukea pk-yrityksiä kansainvälistymisessä.

Kansainvälistyminen avaa uusia mahdollisuuksia yritysten kehittämiselle, kasvulle ja uusille työpaikoille. Koulutusohjelmien tavoitteena on lisätä pk-yritysten suunnitelmallisuutta kansainvälistymiseen ja viennin kasvattamiseen, kehittää avainhenkilöiden myynti- ja kansainvälistymisvalmiuksia, madaltaa kansainvälisen liiketoiminnan käynnistämiskynnystä sekä auttaa tunnistamaan siihen liittyviä riskejä.

Ely-keskuksen tukemaa asiakaslähtöisiä ja räätälöityjä koulutusohjelmia voidaan järjestää kansainvälistyvää liiketoimintaa käynnistäville ja sitä harkitseville yrityksille tai pk-yrityksille, jotka hakevat kasvua uusilta markkinoilta.

Koulutuspalveluita kansainvälistyville yrityksille

Smartbutlers Oy on valittu Varsinais-Suomen Ely-keskuksen sopimustoimittajaksi Täsmä- ja RekryKoulutuksille. Ely-keskuksen hankintasopimusratkaisun tarkoituksena on tukea varsinkin pk-yrityksiä osaamisen ja liiketoiminnan kasvattamisessa.

Koulutusohjelmien tavoitteena on lisätä pk-yritysten suunnitelmallisuutta, valmiuksia, kilpailukykyä ja mahdollisuuksia toiminnan kehittämiselle ja kasvulle sekä uusien työpaikkojen luomiselle. Ely-keskuksen tukemaa asiakaslähtöisiä ja räätälöityjä koulutusohjelmia voidaan järjestää yrityksille, joiden toimintaympäristö on muuttumassa, jotka hakevat kasvua ja jotka panostavat osaavaan työvoimaan osana muutostaan ja kasvuaan.

RekryKoulutus on koulutus, jonka työtehtävään valittu käy ennen varsinaisen työsuhteen alkamista. Koulutuksella tähdätään työtehtävään vaatimaan osaamiseen.

Täsmä- ja RekryKoulutus on työnantajan ja Ely-keskuksen yhdessä rahoittama, työnantajan tarpeisiin räätälöity koulutus. Yrityksen koosta riippuen työnantajan maksettavaksi jää 30-50% koulutuksen kokonaishankintahinnasta. Esimerkiksi alle 10 henkilöä työllistävän yrityksen maksuosuus on 30% kokonaishinnasta. Koulutuksen kesto on oltava vähintään 10 päivää ja koulutus voidaan toteuttaa jaksotetusti yrityksen tilanteen mukaan. Koulutusta voidaan kerralla hakea myös useammalle pk-yritykselle, jolloin työnantajan maksuosuus jaetaan osallistuvien yritysten kesken.