Butlerin blogi

Vuoden kuudes kasvustrategia toimitettu asiakkaallemme. Ja taas lähtökohtana oli se, että strategia ei ole strategia ennen kuin sen jalkautus on huolella suunniteltu ja pantu alulle. Tämä on meidän pelikenttä; luomme toteutuskelpoisia strategioita ja olemme tarvittaessa mukana niiden jalkautusprosessissa. Näin meillä on reaalimaailman silmälasit päällä alusta loppuun. Ja tästä viimeisimmästä strategiasta asiakas kommentoi, että ”loistavan konkreettinen”. Siinä meidän toimintatapa pähkinänkuoreessa.

Kasvustrategian konkretisointi

Kuluva vuosi on mennyt toimistollamme vauhdikkaasti- ja se on näkynyt niukkana uutisointina! ”We want to make You look good” on ollut toimintamme kantava ajatus alusta asti. Olemme asiakkaidemme taustavoimana tarjoamalla kokonaisvaltaista markkinointiosaamista. Emme itse halua estradille, vaan teemme työtämme kulisseissa. Tämä taustalla oleminen on päässyt salakavalasti konkretisoitumaan oman toimintamme vähäisenä uutisointina. Työmme ei kuitenkaan ole niin huippusalaista, ettemmekö voisi hetkeksi paikkaa näyttämöllä ottaa. Aloitetaan siis tilanteen korjaaminen kertaamalla muutama kohokohta kansainvälisen markkinoinnin tehtävistä alkuvuodelta.

It´s all here: Hong Kongin matkaohjelmaan Jennillä kuului mm. vierailu Asian Attraxtion Expo 2018 näyttelyssä

Kansainvälisen markkinoinnin osalta työtehtävät veivät keväällä reissaamaan etenkin Pohjoismaissa useamman asiakkaan kohdalla. Esimerkiksi Ruotsissa työtehtävät koostuivat niin vientikartoituksista kuin uusien jakelukanavien muodostamisesta. Vientikartoituksissa teemme mm. analyysin markkinoiden koosta, tarvittavista tuoteominaisuuksista ja parhaista myyntikanavista. Jakelukanavia muodostaessa apuna on jo aiemmin tekemämme vientikartoitus, jonka pohjalta kontaktoimme paikallisia maahantuojia, tukkuliikkeitä, agentteja ja muita mahdollisia toimijoita tarpeen mukaan. Kauimmaisit työmatkat kuluneen vuoden aikana ovat suuntautuneet Hong Kongiin ja Macaoon asti , jossa olimme asiakkaamme kanssa tekemässä kartoitusta viennin aloittamiseksi Aasiaan.

Lupaamme palata estradille: lisää kohokohtia ja mielenkiintoisia kuulumisia tulossa lisää myös ulkoistetun markkinoinnin ja web-ratkaisujen osalta.

Kulisseista estradille

Jos vastasit kyllä, niin siinä tapauksessa olet oikeassa paikassa. Lyhyesti: autamme yrityksiä määrittelemään oikeat kasvutavoitteet ja toimivat keinot, miten asetetut tavoitteet saavutetaan. Olemme mukana myös toteutuksessa, jos meitä siihen tarvitset. Olemme Ely-keskuksen puitejärjestelyssä sopimuspalvelun tuottajana, joten voimme myös opastaa hakemaan Ely:n tarjoamia yrityksen kehittämispalveluita kasvun tueksi. 

, niin kääritään hihat ja ryhdytään tuumasta toimeen. Kerromme sitten myös sen pidemmän version.

Tähtäimessä kasvu?

 kysyttiin, kuinka bränditarina tulisi viestiä yrityksen tärkeimmälle kohderyhmälle – omalle henkilöstölle – jotta asiakkaalle annettu brändilupaus kyettäisiin täyttämään, tai jopa ylittämään. Olemme olleet aktiivisesti mukana erään asiakkaamme bränditarinan sisäisen jalkautuksen prosessissa, ja myös tämän kokemuksen – kuten myös useiden eri tutkimusten – antamassa valossa voidaan todeta, että henkilöstön osallistaminen, kuuleminen ja vuorovaikutteisuus ovat avainsanoja myös jalkautusprosessissa.

Tutkimusten mukaan 60 % yritysten ongelmista johtuu huonosta viestinnästä. Tutkimukset todistavat myös, että yritykset, jotka hoitavat sisäisen viestintänsä erinomaisesti, tekevät erittäin hyvää taloudellista tulosta. Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksen kärkisijoilla olevissa työpaikoissa on yleensä yksi yhteinen piirre: erinomainen viestintä. On tärkeää havainnoida johdon ja muiden yrityksen kehitykseen osallisten henkilöiden käsitykset viestinnästä ja sen merkityksestä; mikäli johto hyväksyy heikon viestinnän, on viestinnän tason mahdotonta nousta. Heikon viestintäkulttuurin yrityksessä viestintä nähdään lähinnä yrityksen tukitoimintona, jolloin viestintä on ainoastaan tiedon jakamista, jotta työntekijät saadaan ”mekaanisesti” toimimaan halutulla tavalla. Yleinen johdon viestintävirhe onkin siis työntekijöiden kuulematta jättäminen; kaksisuuntaisuuden puute. Tällöin johto tekee päätökset omassa norsunluutornissaan, ja vie muutokset käytäntöön kuulematta työntekijöitä.

Oikealla tavalla toteutettu viestintä on siis kaksisuuntaista, eikä avoimen viestimisen tavoite ole ainoastaan tiedon välittäminen, vaan myös keskustelu, vuorovaikutteisuus ja luottamuksen rakentaminen. Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksen menestyneimmissä työpaikoissa viestintä on lisäksi jokaisen organisaation jäsenen vastuulla. Näissä työpaikoissa viestimisen kulttuuri kattaakin koko organisaation ja henkilöstö on olennainen osa aktiivisten viestijöiden joukkoa. Harmittavan usein yritysten sisäinen viestintä yhä vieläkin on pelkkää sisäisten lehtisten ja esitteiden jakoa sekä kirjallisen ja suullisen tiedon jakamista kokouksissa ilman varsinaista vuorovaikutteista viestintää. Laajat, hajanaiset ja kohdentamattomat viestit luovat kuitenkin etäisyyttä työntekijän ja organisaation välille ja pahimmassa tapauksessa häiritsevät työntekijöiden asiakaslupauksen täyttämistä.

Asiakkaamme bränditarinan sisäinen jalkautusprosessi toteutettiin onnistuneesti osallistamalla koko henkilöstö ensinnäkin tarinan rakentamiseen muun muassa yhteisen valmennuksen avulla, ja sittemmin myös yhteiseen ”päätöskaronkaan”, jossa tarinan eri elementtejä käytiin vielä läpi erilaisten rastien avulla. Henkilökunnalle järjestetyn valmennuksen perusajatuksena oli jalkauttaa paitsi yrityksen uusi slogan, ja tätä kautta myös bränditarina ja asiakaslupaus koko yrityksen henkilökunnan omaksuttavaksi, mutta myös sitoa bränditarinan ja asiakaslupauksen sisältö kiinteäksi osaksi yrityksen kaikkia toimintoja. Sisäisinä bränditarinan jalkautuskeinoina asiakkaamme käytti valmennuksen ja päätöskaronkan lisäksi monia muita elementtejä, kuten infotilaisuuksia, some-ryhmiä, perehdytysohjeita, sisäisiä kampanjoita, sähköisiä viestejä, videota, jopa työvaatetusta sekä erikseen harjoiteltua hissipuhetta. Tärkeimmiksi sisäisen jalkautuksen menetelmiksi asiakkaamme nosti esiin kuitenkin infot, sisäisen, henkilökuntaa osallistavan valmennuksen sekä valmennuksen lopetustapahtuman. Erityisesti valmennuksen osallistavuus ja vuorovaikutteisuus toimi henkilökunnan näkökulmasta erittäin onnistuneesti.

Sisäinen valmennus täytti asiakkaamme sille asettamat tavoitteet bränditarinan jalkautuksessa vahvistaen lisäksi henkilökunnan yhteenkuuluvuutta, sitoutuneisuutta ja hyvän yrityskulttuurin ylläpitoa sekä selkeyttäen yrityksen sisäisiä toimintamalleja. Myös brändilupaus kirkastui työntekijöille, jonka myötä myös työntekijöiden luottamus brändilupauksen täyttymistä kohtaan kasvoi. Henkilökunta suhtautui valmennuksen pääteemoihin – strategiaan, brändiin, sloganiin, bränditarinaan ja yrityksen arvoihin – arvokkaana ja yritykselle tärkeänä asiana, ja olivat mukana jalkautusprosessissa odotettuakin aktiivisemmin ja halukkaammin.

Edellä avatusta asiakasesimerkistä voimme huomata, kuinka suuri vaikutus sisäisellä jalkautusprosessilla, jossa sisäinen viestintä toimii keihäänkärkenä, on paitsi henkilöstöön, mutta myös koko yrityksen toimintaan. Voimmeko siis auttaa myös sinun yritystäsi osallistamaan henkilökuntasi toimimaan täydellä teholla asiakas- ja brändilupauksenne täyttämiseksi? 

Sisäinen viestintä bränditarinan jalkautuksen keihäänkärkenä

Innovaatioseteliä voi taas hakea kesätauon jälkeen

Innovaatiosetelillä voit rahoittaa osaamisemme hankkimisen yritykseesi. Asiakkaidemme antamien arvosanojen keskiarvo toteuttamistamme TEKES innovaatioseteliprojekteista on 

. Ota meihin yhteyttä jos tarvitset apua liiketoiminnan kehittämiseen, esimerkiksi kansainvälistymiseen tai tuoteinnovointiin.

Innovaatioseteli on TEKES:n tarjoama 6 200 euron (5 000 € + alv) arvoinen seteli, joka on tarkoitettu innovaatiotoimintaan liittyvien asiantuntijapalveluiden hankintaan. Se on tarkoitettu vakiintunutta liiketoimintaa harjoittaville pk-yrityksille, jotka haluavat käynnistää innovaatiotoimintaa. Innovaatiotoiminta tarkoittaa toimenpiteitä, joilla yritys kehittää tuotteitaan, palvelujaan tai prosessejaan, tai hankkii palveluna innovaatiotoiminnassa tarvittavaa uutta tietoa ja osaamista.

Innovaatioseteliä haetaan suoraan TEKES:n asiointipalvelussa. Hakijan on tehtävä hakemus itse asiointipalvelussa, mutta autamme valmistelemaan tarvittavat tiedot hakemukseen. Kun hakemus on hyväksytty ja projekti valmistunut, maksaa TEKES suorituksen suoraan palveluntarjoajalle.

Innovaatisetelillä apua liiketoiminnan kehittämiseen

Kesäkuussa julkaistun European Communication Monitorin kyselyn mukaan viestinnän ykköstrendi vuonna 2017 on visuaalisuus. Tutkimuksessa viitataan lähinnä visuaalisuuteen, kuten videoihin, instant-kuviin ja infograafeihin, organisaation strategisessa viestinnässä, mutta syksyllä 2016 tarkastettuun graduuni tehdyn tutkimuksen perusteella visuaalisuus on tärkeä osa myös bränditarinaa ja sen onnistunutta jalkautusta.

Tarinat painuvat mieleen paitsi sanallisten faktojen, myös bränditarinan viestimiseen liittyvän visuaalisuuden ja tarinaan liittyvien tunteiden vuoksi. Bränditarina siis voidaan visuaalisuuden kautta tuoda eloon jopa sanoja tehokkaammin. Gradussani jaoin bränditarinan jalkautusprosessin kolmeen vaiheeseen: suunnitteluvaiheeseen, sisäisen jalkautuksen vaiheeseen sekä ulkoisen jalkautuksen vaiheeseen. Visuaalisuus astuu mukaan kuvioon heti jalkautuksen suunnitteluvaiheessa; bränditarinalle on nimittäin suositeltavaa laatia tarinaa tukeva visuaalinen ilme jo ennen varsinaiseen jalkautukseen ryhtymistä. Prosessin alkuvaiheessa visuaalisuuden voi ajatella olevan myös uuden tilanteen tavoitteita, toimintamalleja ja arvoja konkretisoiva lisä, joka auttaa esimiehiä viestimään näitä seikkoja tehokkaammin myös organisaatiossa eteenpäin. Visuaalisen ilmeen luominen onkin järkevää tehdä kerralla kuntoon paitsi kustannussyistä, mutta myös prosessin pitkittymisen ja monien yhtä aikaa käytössä olevien ilmeiden sekamelskan välttämiseksi. Bränditarinan visualisointi tulee siis olla valmiiksi hiottu siinä vaiheessa, kun tarinaa lähdetään toden teolla jalkauttamaan – ensin oman organisaation sisällä, ja myöhemmin ulkoisille sidosryhmille.

Sekä sisäisessä että ulkoisessa bränditarinan jalkautuksessa lähdetään siis liikkeelle bränditarinaa tukevan visuaalisen ilmeen laatimisesta. Bränditarinaa sisäisesti jalkautettaessa varmistetaan ensimmäiseksi, että bränditarinaa tukeva visuaalinen ilme kattaa kaikki sisäisen viestinnän kanavat ja materiaalit ppt-pohjista intranetiin ja sisäisiin some-ryhmiin. Näin varmistetaan, että työntekijät kommunikoivat niin sisäisesti kuin ulkoisestikin brändin käsitteistön ja ilmeen mukaisesti, jolloin viestintä kuulostaa ja näyttää yhtenäiseltä. Ulkoisessa jalkautuksessa visuaalinen ilme tulee vastaan jalkautusprosessin jokaisessa vaiheessa – ilme näkyy niin ulkoisessa viestinnässä, verkossa kuin kasvokkaisissa tapaamisissakin. Tällöin tulee siis varmistua kaikkien käytössä olevien sähköisten kanavien, asiakkaalle jaettavan konkreettisen materiaalin, mutta myös muun ulkoisen viestinnän, kuten myymälöiden, toimitilojen ja mainonnan, bränditarinan mukaisesta visuaalisesta ilmeestä.

Visuaalisuuden merkitys bränditarinan jalkautuksen onnistumisessa nousi omassa tutkimuksessani niin suureksi, että pohdin jopa työn laajentamista visuaalisuuden tutkimisen suuntaan. Koska valmiin työn pituudelle on kuitenkin asetettu tiukkojakin rajoituksia, jäi tämä aihealue valtaosin koskemattomaksi. Tässäpä siis oiva aihevinkki bränditarinoista ja visuaalisuudesta kiinnostuneelle graduntekijälle! Ja mikäli kiinnostuit muuten mahdollisuudesta laatia yrityksellesi myös visuaalisesti puhutteleva bränditarina, 

! Palvelemme normaalisti myös heinäkuussa.

Visuaalisuus vauhdittaa bränditarinan omaksumista

Tyttäreni vaihtoi ratsastustalliaan tässä taannoin, ja eilen taas yhden ratsastustunnin jälkeen hän kertoi, kuinka uudella tallilla kannustetaan eri tavalla kuin vanhalla, ja neuvotaan mielikuvien keinoin. Siinä missä vanhalla tallilla huudettiin, että ”mulla pää räjähtää, jos nuo sun kyynärkulmat ei nyt pysy kuosissa” uudella tallilla neuvottiin näin: ”Kuvittele, että sulla on siinä käsien päällä tarjotin, jolla on maitolasi, ja se lasi ei sais kaatua”. Jäin pohtimaan tätä lähtökohtaista eroa asioiden esittämisessä myös omassa työssäni – kuinka kannustamalla ja mielikuvilla voidaan päästä myös itselleni tärkeissä työasioissa ”kepin” käyttämistä pidemmälle.

Lähimmäksi omaa työsarkaani kannustus osuu sisäisestä viestinnästä puhuttaessa – sisäisellä viestinnällä rakennetaan ne perustukset, joiden varaan koko yritys rakentuu. Ja nämä perustukset eivät muuraudu pakottamalla. Mielikuvien ja kannustuksen merkittävyys nousee esiin myös bränditarinoita työstettäessä, sillä bränditarinakaan ei jalkaudu ja imeydy organisaatioon ja sen työntekijöihin väkisin, vaan lempeästi ja hiljalleen soluttamalla. Vuorovaikutteisuuden, henkilökohtaisuuden ja palautemahdollisuuden on todettu olevan elintärkeää viestittäessä uusista asioista sisäisesti, ja tämä pätee myös bränditarinoita jalkautettaessa. Yhdessä tekeminen, yhdessä ideoiminen ja keskustelu ovat moottoreita, jotka pitävät koneen käynnissä ja tuovat ihmisille tunteen, että meistä välitetään ja mielipiteillämme on merkitys.

”Strategia, joka ei ole jalkautunut käytäntöön, ei ole minkään arvoinen”, sanoo Anne Kalliomäki Tarinallistaminen-kirjassaan. Myös bränditarinaa jalkautettaessa sisäinen viestintä on ainoa keino välittää työntekijöille tietoa brändin pohjimmaisesta tarkoituksesta. Vasta brändin tarkoituksen ymmärrettyään työntekijällä on mahdollisuus kokea brändi itselleen tärkeäksi, ja viestiä tätä tärkeyttä myös yrityksen ulkopuolelle vakuuttavasti. Vaikka bränditarinaprosessia ei kokonaisuudessaan voitaisi viedä läpi koko henkilöstön voimin, on esimerkiksi bränditarinan takana olevat arvot mahdollista kaivaa esiin yhteisesti esimerkiksi erilaisten työpajojen tai valmennusten avulla. Näin arvoihin myös sitoudutaan työyhteisössä eri tavalla, kuin jos arvot tulisivat suoraan ylhäältä annettuina. Kun henkilöstö on sitoutunut yrityksessä yhdessä määriteltyihin arvoihin, on heidän helpompi sitoutua myös näiden arvojen pohjalta laadittuun bränditarinaan ja toimia bränditarinan ja brändilupauksen mukaisesti.

Kannustamalla siis henkilökuntaa osallistumaan esimerkiksi yhteiseen bränditarinaprosessiin päästään jalkautuksessa hyvin todennäköisesti kaikin tavoin parempiin tuloksiin, kuin harjoittamalla johdon yksinoikeutta yrityksen asioiden kehittämisessä. Mikäli tarvitset apua tarinasi jalkauttamisessa,


Keppiä vai porkkanaa bränditarinan jalkautuksessa?

Näin toteaa toimittaja Heikki Aittokoski ProCom-päivässä, enkä voisi olla enempää samaa mieltä. Tarinat ovat kulkeneet mukana läpi ihmiskunnan historian, ja tulevat varmasti kulkemaan myös vastaisuudessa. Hyvät tarinat nostavat kuulijassa esiin kiinnostuksen – halun kuulla ja tietää lisää. Miksi emme hyödyntäisi tätä ilmiötä kanssakäynnissä asiakkaidemme kanssa tai rakentaessamme yrityksestämme kuvaa, joka kiehtoo yleisöä?

Kuluttajakäyttäytymisen tutkimus osoittaa ihmisten ajattelevan luonnostaan tarinanomaisesti. Olen pohtinut bränditarinoiden olemusta viime aikoina paljonkin, ja helposti sorrun myös itse ajattelemaan, että ”pehmeällä” toimialalla tai kuluttajamarkkinoilla toimivasta yrityksestä tai tuotteesta tarinakin irtoaa helpommin. Tosiasiassa myös ”kovalla” toimialalla tai B2B-sektorilla toimiville yrityksille on hyödyllistä laatia, ehkä brändimielikuvaa hieman pehmentävä, bränditarina, sillä tutkimusten mukaan myös B2B-markkinoilla asiakkaat ovat kiinnostuneita yhteistyökumppaneidensa taustoista ja tarinoista. Liikkeelle tarinan laadinnassa ”kovalla” toimialalla voidaan lähteä esimerkiksi hyödystä, joka ei välttämättä kohdistukaan heti seuraavaan portaaseen; suoraan asiakkaaseen, vaan ehkä vasta yhteiskuntaan laajemmin, ja laatia tarinan ydin tämän hyödyn ympärille. Oletko miettinyt, mikä merkitys yrityksesi toimilla on laajemmassa perspektiivissä? Voisivatko yrityksesi tarinan juuret löytyä katsottaessa toimintaympäristöä hieman kauempaa? Toinen vaihtoehto tarinan ytimen löytämiselle on ajatella elämää yritystoiminnan sammuttua; mitkä ovat ne seikat, joita jäätäisiin kaipaamaan, mikäli yrityksesi lakkaisi olemasta? Kun nämä seikat on saatu eriytettyä, voidaan tarina laatia näiden, yritystä erilaistavien seikkojen ympärille.

Jokaisella brändillä, huolimatta brändin koosta, iästä tai siitä, toimivatko ne B2B- vai B2C-markkinoilla, on ainutlaatuinen tarina kerrottavanaan. Kuitenkin vain harva yritys osaa kertoa tarinansa hyvin. Jos Sinulla heräsi kiinnostus tarinan laatimista kohtaan, 

laita rohkeasti viestiä, soita, kirjoita tai nykäise hihasta

Ikiaikainen tarve tarinankerronnalle ei kuole koskaan

Olipa kerran markkinointi. Sitten se rantautui Suomeen. Tapahtui outoja. Siitä tuli mainontaa. Ja kaikki rupesivat myymään markkinointia, vaikka oikeasti möivätkin mainontaa. Mainostoimistot olivat markkinointitoimistoja, ja heille annettiin myös strategiatöitä. Sisäpiirijargon ja napojen ihastelu oli sitä mallia, että mainosheput olivat tähtiä ylitse muiden. Cannes oli isompi kuin Oscar. Yrityksissä markkinointi delegoitiin vähitellen alhaisempaan kastiin kuin tuotekehitys ja myynti. Sehän on vain promootiota, eli kustannus, johon on varaa, kun menee hyvin. Ja hyvin menikin monta vuotta, ja mainontaa ilman päätä ja häntää tulvi ikkunoista ja ovista. Ei tarvinnut sen kummemmin erottautua kilpailijoista muilla keinoilla kuin huomiota herättävällä mainoskampanjalla. Tämä ei ollut mainosheppujen syytä, he tekivät itse asiassa hyvää, luovaa työtä. Mutta, koska heille ei annettu asiakkaidensa suunnalta, mainostajilta, selkeitä briifejä, he joutuivat kiipeämään puuhun väärä pää edellä. Markkinointi erkani reaalimaailmasta.

Sitten tulivat digi-intoilijat, uudet tähdet, jotka väittivät, että kaikki vanha on out, ja nyt pitää olla sataprosenttisesti verkossa. Oikeastaan mikään ei muuttunut, pelkästään media vaihtui. Jotkut pelästyivät, toiset innostuivat. Varmuuden vuoksi piti ruveta ostamaan digimediaa.

Oi niitä aikoja, mutta ne meni jo. Kun yrityksillä alkoi mennä vähemmän hyvin, markkinointi olikin ensimmäinen asia, josta leikattiin. Yhtäkkiä markkinointi oli vain murto-osa liikevaihdosta, kansainvälisessä vertailussa paljon pienempi osa meillä kuin muualla. Todettiin, että ilman markkinointia kyllä pärjätään, kunhan tuotekehitys suunnittelee hyviä tuotteita ja myynti myy enemmän. Meni taas hetki, kunnes hiljattain muutama markkinoinnin asiantuntija älähti, ja oikeutetusti aloitti keskustelun markkinoinnin tilasta. Esille nousi kysymys siitä, onko Suomen tie kasvuun kuitenkin yhteydessä markkinointipanostukseen. On jopa puhuttu markkinoinnin kehittämiskeskuksen perustamisesta.

Tarinasta voisi sanoa sen verran, että mikäli ollaan taas sekoittamassa mainonta ja markkinointi, niin sen pituinen se tarina. Mutta, mikäli siirrytään mainonnasta takaisin markkinointiin, jonka yksi tärkeä osa-alue on mainonta, ja lisätään tähän mukaan muita osa-alueita, kuten tuotteistaminen, hinnoittelu, jakelukanavat ja toimitusprosessit, niin tarina nähtävästi jatkuu. Aloitetaan esimerkiksi strategisesta markkinoinnista ja tuodaan punainen lanka takaisin tekemiseen. Siitä se markkinoinnin arvostus voisi vähitellen alkaa nousta.

Markkinointi ei ole mainontaa, mutta mainonta on markkinointia

Onko yrityksesi henkilöstö tietoinen brändilupauksesta, jonka brändisi viestii asiakkaalle? Kykeneekö henkilökuntasi työssään täyttämään, tai jopa ylittämään, tämän asiakkaalle annetun brändilupauksen?

Taloa ei voi rakentaa epävakaiden perustusten varaan. Myöskään bränditarinan ulkoista jalkautusta – bränditarinan viemistä esimerkiksi asiakkaiden tietoisuuteen – ei voi toteuttaa onnistuneesti, mikäli bränditarinan sisäinen jalkautus on jäänyt yrityksessä puutteelliseksi. Perustukset on siis oltava kunnossa myös bränditarinaa jalkautettaessa.

Brändi sisältää aina asiakkaalle annetun lupauksen – brändilupauksen. Yrityksen henkilökunta on kuitenkin kykenemätön täyttämään tämän asiakkaalle annetun brändilupauksen, mikäli lupaus on heille itselleen epäselvä. Tilanne on yritykselle ja brändille vaarallinen, sillä lupaamatta jättämistä vaarallisempia ovat vain katteettomat lupaukset. Bränditarinan sisäisen jalkautuksen avulla päästään implementoimaan brändilupaus ja sen täyttämisen tuomat vaatimukset syvälle henkilöstön selkärankaan. Näin henkilöstö kykenee työssään paitsi täyttämään, mutta ehkä jopa ylittämään asiakkaalle annetun brändilupauksen.

Kuinka bränditarina sitten tulisi viestiä yrityksen tärkeimmälle kohderyhmälle ja resurssille – omalle henkilöstölle – jotta asiakkaalle annettu brändilupaus kyettäisiin vähintäänkin täyttämään? Vastauksessa päästään käsiksi monipuolisesti sisäisen viestinnän ja sisäisen markkinoinnin saloihin. Katse siis käännetään kohti työntekijöitä, ja koko jalkautusprosessi katsotaan heidän silmälasiensa läpi ja heidän tarpeidensa kautta.

Me Smartbutlersilla olemme laatineet bränditarinan sisäisen jalkautuksen prosessin, oman työkalupakkimme, jonka olemme myös testanneet ja todenneet käytännön bränditarinatyössä toimivaksi. Prosessissa on määritetty yksityiskohtaisesti vaiheet, jotka läpikäymällä bränditarina onnistutaan jalkauttamaan yrityksen henkilöstölle innostavasti, totuudenmukaisesti ja tehokkaasti. Tätä työkalupakkiamme räätälöimme asiakaskohtaisesti, ja kaivamme sieltä esiin juuri sinun yrityksellesi tarkoituksenmukaisimmat keinot ja elementit tärkeimmän resurssisi – työntekijöidesi – hyvinvoinnin varmistamiseksi ja asiakkaille antamanne brändilupauksen lunastamisen mahdollistamiseksi.

Voimmeko auttaa myös sinun yritystäsi perustusten muurauksessa, jotta ne ovat valmiina vastaanottamaan tyvenen lisäksi myös markkinoiden tuulet ja myrskyt? 