Butlerin blogi

Nyt jos koskaan on tärkeää, että yrityksillä on valmiudet sopeuttaa ja kehittää omaa liiketoimintaansa nopeallakin aikataululla. Olemme yritysten apuna niin kehityksessä kuin kasvussa. Autamme kasvun ja muutostilanteiden hallinnassa ja niiden vaatimien resurssien määrittelyssä. Meillä on tarjota laaja kattaus osaamista muutoksen toteutusvaiheen, aina myyntikanavien avaamisesta koodaukseen.

Voit vauhdittaa kasvua ja kansainvälistymistä  ELY-keskuksen ja Business Finlandin tukemilla konsultoinneillamme - tuki voi kattaa 50-75% kustannuksista. Olemme myös yksi Business Finlandin Innovaatiosetelin palvelutoimittajista. 

Business Finland avaa uuden rahoituksen nimeltään "liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa" huomenna torstaina 19.3.2020. Rahoitus on suunnattu Suomessa toimiville midcap- ja pk-yrityksille, joiden liiketoimintaan kärsii koronavirustilanteesta. Midcap-yritys on suuri yritys, jonka oma tai konsernin liikevaihto on enintään 300 M€. Haettavan rahoituksen suuruus on 10 000-100 000 euroa.

Rahoituksessa käytetään yksinkertaista kustannusarviota (palkat + henkilösivukulut + ostettavat palvelut + flat rate). Hyväksyttäviä kustannuksia ovat yrityksen omat palkkakustannukset sivukuluineen siltä osin kuin henkilöstö tekee työtä projektille sekä ostettavat palvelut. Lisäksi kustannuksiin hyväksytään flat rate, joka on 20 % palkkakulujen ja ostopalvelujen yhteenlasketusta summasta

Esiselvitysrahoitus liiketoiminnan häiriötilanteisiin, suuruus on enintään 10 000 euroa. 

Tällä rahoituksella yritys voi selvittää ja suunnitella itselleen uusia liiketoimintoja, korvaavia alihankintaketjuja ja tuotannon organisoimista koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen. 

Esiselvityksessä avustuksen suuruus on 80 % projektin hyväksytyistä kokonaiskustannuksista ja ennakkoa voidaan maksaa 70 % myönnettävän avustuksen määrästä. Business Finlandin rahoituksen suuruus on enintään 10 000 € (hankkeen kokonaisbudjetti tällöin 12 500 euroa).

Kehittämisavustus liiketoiminnan häiriötilanteisiin, suuruus voi olla enintään 100 000 euroa. 

Tällä rahoituksella yritys voi toteuttaa niitä kehittämistoimenpiteitä, joita se on tunnistanut esiselvityksessä tai muuten omana toimintanaan ja jotka parantavat yrityksen mahdollisuuksia koronan aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen. Toimenpiteiden tavoitteena tulee olla yritykselle uusia ratkaisuja tuotteisiin tai tuotantoon liittyen.

Kehitysprojektissa avustuksen määrä on 80 % projektin hyväksytyistä kokonaiskustannuksista ja ennakkoa voidaan maksaa 70 % avustuksen määrästä. Business Finlandin rahoituksen suuruus on enintään 100 000 € (hankkeen kokonaisbudjetti tällöin 125 000 euroa) ja se voidaan myöntää yritykselle vain kerran. Mahdollisesti kehitysprojektin jälkeen tarvittavat rahoitetaan Business Finlandin normaalina tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksena normaalein rahoituskriteerein.

Häiriötilannerahoituksen tiedot ovat lainattu Business Finland kotisivuilta, lue lisää 

https://www.businessfinland.fi/hairiotilannerahoitus/

Olemme apunasi muutostilanteissa

BNI Finlandin Gaalassa palkittiin menestyksekkäitä liikekumppaneita. Gaala järjestettiin Tampere-talolla 17.1.2020. Vuoden 2019 Leader-palkinnon sai Smartbutlersin Patrik Anckar.

Patrik on toiminut BNI Turku Tigers-ryhmän puheenjohtajana vuodesta 2018. Hänen johdollaan ryhmästä on tullut Pohjoismaiden suurin ja paras BNI-ryhmä. Patrik haluaa kiittää kaikkia tiikereitä mahtavasta kasvupanostuksesta. BNI- Turku Tigers palkittiin myös Suomen suurimpana ja tehokkaimpana ryhmänä: 64 liikekumppania, jotka generoivat toisilleen liikevaihtoa noin 9 miljoonan euron edestä. Suomessa BNI-ryhmiä on 36 ja liikekumppaneita 1300. Maailmanlaajuisesti BNi:llä on toimintaa 70 maassa ja liikekumppaneita 270 000. Smartbutlers on ollut BNI Tigersin liikekumppani ryhmän perustamisesta asti (vuonna 2017).

BNI on maailman suurin liike-elämän suositus-organisaatio. BNI-ryhmiin kuuluvat liikekumppanit ovat bisnesmaailman ammattilaisia, jotka auttavat toisiaan kasvattamaan kunkin bisnestä sitoutumalla Givers Gain® – periaatteeseen. 

Leader 2019

Meillä on monta teoriaa, opasta ja vuosikymmenien kokemus siitä, mitä markkinointi pitää sisällään. Jokainen asiakas on ainutlaatuinen ja niin on myös toimenkuvamme asiakkaan markkinointikumppanina. Olemme nimenomaan markkinointikumppani, emme pelkästään mainonnan tai viestinnän kumppani. Merkittävä osa työtämme on sisäisessä myyntityössä, myyntikanavien kehityksessä ja tuotteistamisessa tukemisessa. On tärkeää saada jalkautettua markkinoinnilliset tavoitteet käytäntöön ja osa tätä jalkauttamistyötä on tarvittavien työkalujen luominen, olipa sitten kysymys tuotehallinnan tehostamisesta tai myyntimateriaalien tekemisestä. Myös vastuullisuuden ja työnantajakuvan kehitys ovat asioita, joiden parissa teemme töitä.

Ulkoistetun markkinoinnin palvelussamme yhteistyö perustuu jatkuvaan sopimukseen sovitusta kuukausittaisesta työpäivien määrästä. Työpäivät tehdään asiakkaan tiloissa tai omalla toimistollamme tilanteen mukaan. Asiakkaallamme on yksi yhteyshenkilö, jonka kautta kaikki työ tehdään. Asiakas saa käyttöön kuitenkin koko Smartbutlersin tiimin osaamisen tuotteistuksesta markkinointiviestintään. Työskentelemme asiakkaan tiloissa sovittuna päivänä. Muina päivinä asiat hoituvat sähköpostin ja puhelimen välityksellä. Päivittäinen tavoitettavuus on yksi tärkeimmistä edellytyksistä toimivaan yhteistyöhön.

Perustan tavoitteelliselle tekemiselle luo huolellinen vuosisuunnittelu. Suunnittelemme ja toteutamme yhdessä vastuuhenkilöiden kanssa markkinoinnin vuosisuunnitelman. Vuosisuunnittelun kivijalan muodostavat yrityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet. Käytännön toimenpidesuunnitelma alkaa vuositason tavoitteiden määrittelystä. Tavoitteet liittyvät sekä myyntiin että työnantaja -ja yrityskuvan jatkuvaan kehittämiseen. Tavoitteille määritellään mittarit, joiden avulla edistymistä voi seurata. Tämän jälkeen on vuorossa tehdä kuukausi- ja viikkotason suunnitelma toimenpiteistä tavoitteiden saavuttamiseksi ja koordinoida sen toteutus. Tilanteesta riippuen suunnitelmissa painottuvat eri tavoitteet

Tuotteistuksen saralla saamme usein olla mukana suunnittelemassa tuoteryhmien tai tuotteiden lanseerausta. Huolellisesti suunnitellussa lanseerauksessa on kriittistä määritellä missä vaiheessa tuoteuutuuksista voidaan viestiä ulkoisesti, koska tässä vaiheessa kaikki myynnin tarvitsema materiaali tulee olla valmiina. Voi toki olla tilanteita, joissa asiakkaille annetaan ennakkotietoa tulevasta uudistuksesta, mutta tällöinkin myynnillä tulee olla selkeät ohjeet mitä asiakaskyselyihin vastataan, jotta lanseerauksen huomioarvo voidaan maksimaalisesti hyödyntää. Tuotteistuksen osalta työtehtävät voivat liittyä myös tuotteen hinnoitteluun, tuotekehitykseen tai tuotestrategian suunnitteluun.

Markkinointiviestintä & operatiivinen tuki

Osana markkinointisuunnitelmaa teemme viestintäsuunnitelman ulkoiseen viestintään. Etukäteen suunnitellaan sisältöjen teemat kanavittain. Viestinnän määrille (esim. kotisivujen uutiset, LinkedIn aktiivisuus, lehdistötiedotteet) luodaan myös tavoitteet. Suunnitelmaa tarkennetaan vuoden mittaan. Tärkeää on etukäteen päättää teemat ja kampanjat tukemaan markkinoinnin tavoitteita. Suunnitelmista käytäntöön mentäessä tehtävien lista onkin sitten jo melko monipuolinen:

tapahtumien, kuten messujen, suunnittelu ja järjestelyt

graafiset suunnittelut ja tekstisisällöt

Taking Care of Marketing: ulkoistettu markkinointi käytännössä

Päätyöni on markkinoinnin suunnittelu ja sen toteutuksen koordinointi asiakkaillemme. Iso osa työajastani, kuten uskon monella muullakin asiantuntijatyössä työssä työskentelevässä olevan, on yksinäistä puurtamista. Ja tässä kohtaa en viittaa yksinäisyydellä työkavereiden puuttumiseen vaan siihen, että olen yksin vastuussa työn suunnittelusta, suorittamisesta ja laadusta. Työni vaatii itseohjautuvuutta ja lähes spartalaista kuria työajan hallintaan. Työpäivät pitää suunnitella tarkkaan, jotta kaiken ehtii tehdä. Mielestäni tätä päivää leimaa yleisestikin työtehtävien pirstaleisuus alasta riippumatta. Teen työpäivinä nipun ”helpompia” töitä matkajärjestelyistä kotisivupäivityksiin, mutta aikaa pitää jäädä myös pitkäkestoisten ja projektiluontoisten töiden edistämiseen, kuten vaikkapa kilpailijakartoituksiin tai tuotteen kustannusrakennelaskelmiin. Lopputuloksena päivän päätteeksi voi tuntua, että huolimatta kaikesta touhusta en ole saanut aikaan muuta, kuin läjän lähteneitä ja saapuneita sähköpostiviestejä.

Asiantuntijatyössä on mielestäni välillä vaikea arvioida oman tekemisen laatua. Itselläni työssä viihtymisen kannalta on tärkeää, että voin mitata tekemistäni. Tämä on hankalaa, koska työni ei tavallaan koskaan valmistu. Paradoksaalisesti paras työni mittari on se, että asiakkuudet ja asiakasprojekti eivät koskaan pääty! Niinpä olen mielenrauhani säilyttämiseksi luonut pari omaa sääntöä työn tekemiselle ja mittareita seurata työni laatua. Mitään kovin korkeaa tähtitiedettä nämä eivät ole, mutta ne ovat auttaneet saamaan järjestystä työpäiviin.

Pikkuhommat: älä aloita seuraavaa tehtävää, ennen kuin edellinen on valmis.

Isommat projektit: tarkista sähköpostit kaksi kertaa päivässä ja tartu puhelimeen vain jos se soi. LinkedInnissä tai sähköpostissa roikkuminen on omalla kohdalla ehdottomasti tehokkain tapa heikentää keskittymistä ja tehokkuutta.

Ensimmäinen mittari: vuosisuunnitelmien tavoitteet ja tehtävät. Palaan kuukausittain asiakkaiden vuosisuunnitelmiin tarkistaakseni missä mennään. Itselleni tämä on ollut helppo tapa pitää mielessä isot tavoitteet operatiivisen puuhan keskellä.

Toinen mittari: säännölliset väliaikakatsaukset asiakkaan kanssa. Nämä ovat ehdottaman tärkeitä palautteen kannalta ja ne myös antavat työrauhaa, kun yhdessä käydään tehdyt asiat läpi ja sovitaan askelmerkit jatkoon.

Kolmas mittari: to do-listat. Teen ja seuraan päivä-, asiakas- ja kuukausikohtaisia to do-listoja.

Neljäs mittari: laskutus. Jos olen tehnyt laskutettavaa työtä, olen todistettavasti tehnyt jotain järkevää, myös asiakkaan mielestä.

Spartalaisesta kurista ja mielenrauhasta

Olemme kasvattaneet osaamistamme ja joukkoomme on liittynyt hiljattain kaksi uutta markkinointiosaajaa: tervetuloa Mathias ja Susanna! Meidän vahvuutemme on alusta asti ollut strategisen markkinoinnin osaaminen yhdistettynä vankkaan operatiiviseen ja kansainväliseen markkinointiosaamiseen. Susanna ja Mathias sekä vahvistavat tätä kivijalkaa että tuovat mukanaan uusia näkökulmia ja osaamista.

Mathias aloitti toimistollamme keväällä ja hän työskentelee markkinoinnin ulkoistusprojekteissa ja on mukana myös asiakkaiden kasvuprojekteissa. Mathiaksella on kansainvälistä kokemusta ulkomailla suoritettujen opintojen myötä ja monipuolinen osaaminen markkinoinnin suunnittelun lisäksi aina graafisesta suunnittelusta valokuvaukseen. Mathias on kauppatieteen maisterin opintojensa loppuvaiheessa ja tekee työnsä ohella meillä pro gradu työtä, johon olemme yhdessä ideoineet molempia kiinnostavan aiheen. ”Lopputyön tekeminen on motivoivaa, kun tiedän, että työni tavoitteena on kehittää yrityksemme toimintaa. Parhaimmillaan pystymme sen avulla luomaan alalle jotain aivan uutta”, Mathias kertoo. Sen verran voimme lopputyön aiheesta paljastaa jo tässä vaiheessa, että se on supermielenkiintoinen ja tuo aivan uuden näkökulman b-to-b palveluiden myyntiin. Lisää kerromme loppuvuodesta, kun olemme päässeet suunnittelusta toteutukseen. Mathiaksen monipuolisuus näkyy myös harrastuksissa, joihin kuuluu esimerkiksi skeittaus, wakeboarding ja purjehtiminen.

Susanna Lehtojärvi, Marketing Executive (MBA)

Toinen uusi vahvistuksemme on Susanna, jolla on vuosien kokemus brändimarkkinoinnista kansainvälisillä markkinoilla. Susanna on mukana niin ulkoistetun markkinoinnin kuin strategisen markkinoinnin projekteissa. ”Toimenkuvani yksi parhaimpia ominaisuuksia on ”hallittu monipuolisuus”: asiakkaamme ovat eri toimialoilta ja eri kokoisia, joten tehtävät ovat vaihtelevia. Yhdistävä tekijä kuitenkin on se, että päästääkseen tavoitteisiin tulee jokaisella asiakkaallamme olla faktoihin perustuva brändistrategia ja markkinaymmärrys. Tämän pohjatyö tehdään aina huolellisesti ja se luo vahvan pohjan kaikelle jatkotekemiselle, kuten kasvuprojektien toteutukselle tai päivittäiseen brändinhallintaan”, Susanna kertoo. Susannan erityisenä mielenkiinnon kohteena on asiakaskokemuksen kehittäminen. Susanna on jo täydessä vauhdissa useassa asiakasprojektissamme, ja työn ohella hän on tehopakkaus myös vapaa-ajalla. ”Liikunnan ja hyvinvoinnin edistäminen ovat lähellä sydäntäni, ja vapaa-aika kuluu lasten kanssa sekä luottamustehtävissä liikunnan ja vaikuttamisen parissa”, Susanna naurahtaa.

Saammeko esitellä: uudet Butlerit!

On mielenkiintoista lukea työpaikkailmoituksia, joissa haetaan markkinointiosaajia. Toivotut speksit ovat sitä tasoa, että on vaikea kuvitella sopivan hakijan löytyvän. Markkinointipäällikön pitää osata kaikkea luovan sisällön tuottamisesta tuottavuuden mittaamiseen. Myös kaikki graafiset ohjelmat pitää osata ja koodaaminenkin lasketaan eduksi.

Ennen markkinointipäälliköt olivat tässä maassa aliarvostettuja. He olivat niitä, jotka hoitivat typografiaa, kalvoja, liikelahjoja ja ilmoituksia. Yhtäkkiä he ovat kaiken osaavia, joille sysätään vastuut tulevaisuuden teknologioista ja kasvualustoista. CMO:sta on tullut myös CSO, CDO, CAO, CIO, CGO, CTO, jne. Markkinointi höystettynä strategialla, digitalisuudella, analytiikalla, informaatiolla, kasvulla ja talentilla. Kaupallinen tutkinto ei taida riittää, kun fokus ei ole pelkästään asiakkaassa. Teknologiaa pitää myös hallita.

Markkinointipäälliköstä on myös tullut ammattiostaja, kun kaiken maailman tarjonnasta pitää löytää yritykselle juuri oikeat palvelut ja oikeaan hintaan. Ja pitkäaikaiselle brändin rakentamiselle ei löydä rauhaa, kun lyhyen aikavälin ROI hallitsee. Ei ihme, että moni markkinointipäällikkö tuntee itsensä riittämättömäksi tai, että moni yritys on tyytymätön markkinointiinsa.

Tähänkin löytyy ratkaisu. Markkinoinnin voi aina ulkoistaa. Me tarjoamme yhden resurssin hinnalla kokonaisen markkinointiosaston. Saat oman markkinointipäällikön, joka hyödyntää meidän tiimin koko osaamista strategiasta koodaukseen.

Markkinointipäällikkö parka

Hyvä strategia on harvinaisuus. Hyvin jalkautettu strategia on vielä suurempi harvinaisuus. Strategian lahjomaton kriteeri on kuitenkin menestyminen markkinoilla. Jos menestyy, strategia on hyvä ja oikea, jos ei menesty, strategia on huono tai väärä. Toki on esimerkkejä siitäkin, että menestyä voi lyhyellä tähtäimellä ilman strategiaa. Strategiaa on jossain piireissä vähäteltykin, mutta toimenpano ilman strategiaa kuulostaa hakuammunnalta.

Tutkimus toisensa jälkeen indikoi, että vain pieni osa strategiosta ovat onnistuneita ja, että noin 5% yritysten työntekijöistä kykenee kertomaan, mikä on työnantajan strategia. Noin puolet yrityksistä tekevät strategiaa ja niistäkin, alle puolet määrittelevät strategiansa yleisten strategiakäsitteiden mukaan. Viime vuonna Lasse Kurkilahti ja Toivo Äijö tutkivat suomalaisia pörssiyhtiöitä ja päätyivät siihen, että silläkin tasolla vain prosentilla yrityksistä on erittäin hyvä strategia. Hyvän strategian pitäisi heidän mukaansa olla ainutlaatuinen, terävä ja kirkas.

Liian usein näkee strategialatteuksia, kuten ”Strategiamme on kasvaa kannattavasti”, ”Strategiamme perustuu hyvään asiakaspalveluun, osaavaan henkilökuntaan ja laatutuotteisiin”, ”Strategiamme on tuottaa arvoa omistajillemme” tai ”Tavoitteemme on kasvaa nopeammin kuin markkinat”. Ihan kuin näille asioille olisi vaihtoehto, jos haluaa pysyä hengissä. Mitään ainutlaatuista tai erottautumista on vaikeaa löytää.

Noin sadan tehdyn yritysstrategian kokemuksella olemme rakentaneet prosesseja ja työkaluja, joilla varmasti päästään prosenttilaisten kerhoon. Mutta vaikka luovutammekin asiakkaillemme strategian, joka täyttää hyvän strategian kriteerit, emme voi taata, että se riittää yrityksen menestymiselle. Koska strategia on strategia, vasta kun se on jalkautettu. Ja vasta hyvin jalkautettu strategia korreloi menestyksen kanssa. Tämän takia pyrimme tarjoamaan kokonaisvaltaisia strategiaprojekteja, joihin kuuluu varsinaisen strategian lisäksi sen lanseeraus ja jalkautuksen koordinointi. Otetaan vastuu myös siitä, että konseptointi toimi käytännössä. Prosenttilaisuus ei näy vain paperilla, vaan myös teoissa.

Prosenttilaisten voima II

Quite typical, many distressed companies turn for help only at the brink of belly-up. At that stage, the means of a turn-around are scarce. However, for a change consultant the old rule of thumb, 100 days, matters. In 100 days you must be able to make a difference.

We recently finished a turn-around. When we arrived at the scene, the discussions of throwing in the towel had already started. The cash flow was highly negative, key people were leaving the ship, the management was next to total burn-out, the focus was gone and so were the business inquiries, and, on top of all, the owners were far from being on the same page. The business as such was healthy, a good product and a good service that could be sold with a decent margin. Nevertheless, a quite recent foreign acquisition at a ludicrous price, combined with a minimal order intake due to a significant decline in the main market, had pulled the rug out from underneath any business rationale. The company suit was not even close to slim fit. The management was reluctant to take the tough decisions of serious down-sizing as it was still hoping for a miraculous business take-off.

The 100 day project was an act of balancing cash flow, reshaping the company and generating orders. The early days were a matter of negotiating with the financers not to pull out the plug, but instead remaining confident that the company can be saved, motivating the staff and the management to hold on at the same time as financial benefits were cut and colleagues had to go, convincing subcontractors to continue deliveries and that payments will be paid once temporary hick-ups stop, and offering incredible deals to existing customers to keep the factory going at break-even levels. Eventually the focus moved to strategic issues like re-branding and re-positioning, that is, blowing new air into an outdated look and focusing all efforts into one business category. It needed to be shown to all parties involved that there is an afterlife, once the short term distress is managed the future starts to look bright. Then internal processes were built from scratch, including sales processes, delivery processes and after sales processes. The sales tool box was introduced, including issues like argumentation, policies, targeting, reporting, CRM, customer charter and sales material. At the end of the project, new business models were initiated, new sales people were recruited, management structures were set and restructuring discussion were initiated with outside parties.

Today the company is doing alright. Work still remains to be done, but the business is on solid ground. The order intake is better than in many years, the new sales management is fully trained and equipped with good sales tools, the geographical scope has changed to more lucrative areas, the financing is secured, numbers are back in the black, and the new visual brand looks fresh and appealing for new customer segments. We pulled out after 85 days and feel happy to say that another turn-around was concluded. Experienced outsiders can help, assuming they get a real mandate to initiate and manage change.

100 days

Markkinointitaustaisten edustus yritysten johdossa on marginaalinen. Selvitykset osoittavat, että heidän määrä hallituksissa ja johtoryhmissä on luokkaa 1-3%. Onko näistä ”prosenttilaisista” hyötyä?

Journal of Marketing-lehden 5/2018-numerossa julkaistun tutkimuksen mukaan on 

(”When and How Board Members With Marketing Experience Facilitate Firm Growth”). 

Tutkimus osoittaa, että toimitusjohtajan ja hallituksen markkinointitausta lisää oleellisesti kasvua, kannattavuutta ja pääoman tuotto-astetta. Markkinointitaustaisia kannatta siis nimetä ylimpään johtoon ja hallitukseen.

Tämä kannanotto vaatinee muutaman täsmennyksen.

Oletuksena markkinointiammattilainen on kasvuhakuinen ja hänen kuuluu esittää miten kasvua saadaan aikaiseksi kannattavasti. ”Muutaustaiset” ylimmässä johdossa tai hallituksessa ovat monesti kustannusleikkausten puolestapuhujia. Markkinointitaustaisen onnistuminen edellyttää, että hän osaa ajatella kate edellä, ja näin saavuttaa talousasiantuntijoiden arvostus.

Markkinoinnin ammattilaisia on vaikeaa hyödyntää. Heidän toimenkuvat ovat epämääräisiä; odotukset ja tehtävät eivät kohtaa eikä heidän suorituksia osata mitata. Tämä johtaa helposti siihen, että heihin kohdistuu epäluuloa ja heidän vaihtuvuus johtotehtävissä on suurempi kuin muilla asiantuntijoilla. Markkinointitaustaisen dilemma on se, että markkinointi koetaan liian usein kapeaksi sektoriksi – ei ylimpään johtoon tarvita mainostoimistokoordinaattoria. Toisaalta monelta niin sanotulta markkinointiasiantuntijalta puuttuu laaja-alainen katselmus ja strateginen osaaminen, mikä myös vähentää kysyntää vaativiin hallitus- ja johtotehtäviin.

Markkinointitaustainen ei ole sama kuin mainonnan osaaja tai markkinointiviestinnän ammattilainen. Markkinointiosaaja ei puhu mainonnan lisäämisestä tai somekanavien hallinnasta. Hän ajattelee kokonaisvaltaisesti tehokkuutta ja kannattavuutta. Hän puhuu strategisista ratkaisuista, kaupallistamisesta, tuoteportfoliosta, kateparannuksista, hinnoittelusta, brändiarvon nostamisesta, kanavien tehosta, asiakaskokemuksista, asiakaskannattavuudesta, palvelun tehokkuudesta, jne.

Markkinointibudjetit ovat vitsaus. Tyypillisesti ne sisältävät vain promootiokuluja. Ja ne ovat aina ensimmäisenä liipaisimella kun pitää säästää. Mikäli markkinointitaustaisen ainoa vaikutus tulee promootiobudjetin kautta, tulee hänestä pelkkä kulu, eikä tulosvaikuttajaa. Markkinointia ei myöskään voi mitata pelkästään prosenttilukuna liikevaihdosta, ”enemmän mainosrahaa enemmän myyntiä”-tyyppisesti. Markkinoinnin tehoa kuuluu mitata katteilla, esimerkiksi miten tuotteista ja palveluista saa paremman hinnan ja takaisinmaksuajalla eli miten panostukset maksavat itsensä takaisin.

Onko siis prosenttilaisissa sellaista voimaa, että heitä kannatta lisätä? Prosenttilaisena vastaan ehdottomasti kyllä, mikäli markkinointitaustainen täyttää saappaansa aidon markkinoinnin taitajana, osaa ottaa roolinsa kokonaisuuden sekä viimeisen rivin edistäjänä ja osaa todentaa itsensä tällaisena. Muutoin marginaalisuus jatkuu.

Prosenttilaisten voima

Brändi on lupaus. Hyvä brändi on uniikki lupaus. Ja erinomainen brändi on uniikki lupaus, jonka voi todentaa. Siinä brändäystyömme kulmakivi kaikessa yksinkertaisuudessa. Ja vielä kun brändille luodaan napakka slogan, eli asiakaslupaus, niin homma toimii. Slogantehtaamme ei tuota tyhjää sanahelinää tai hauskaa kikkailua. Jokaisen sloganin pitää olla uskottava, oleellinen ja erottautuva. Kun lupauksen pystyy todentamaan, syntyy luottamus. Kestäviä tarinoita ei vedetä hatusta, ne ovat syvällisen analysoinnin ja terävän konseptoinnin tuloksia. Tule tehdasvierailulle niin kerromme lisää.